sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Terapialeiska

Tämä päivä on mennyt aika pitkälti skräppäillessä. Sain aikaiseksi neljä leiskaa. Haluan kuitenkin julkaista tänään niistä nyt vain yhden, viimeisimmän valmistuneen. Palaan niihin muihin sitten myöhemmin. Päivänvalo ei enää riittänyt tätä kuvattaessa, vaihdan kuvan huomenissa parempaan. (EDIT: Vaihdettu)


Vaikka olenkin henkeen ja vereen kissaihminen, on olemassa yksi aivan erityinen koira. Tuo koira on mulle rakas ja tärkeä, maailman paras. Tuo koira oli osa mun elämää 15 vuoden ajan. Nyt kuitenkin tuli Ressun aika mennä. Ikävä jää! Kiitos rakas koirapoika <3<3<3

8 kommenttia:

omuli kirjoitti...

Voi, leiska on toki ihana mutta otan osaa suruusi :(

Maissi kirjoitti...

Onpa ikävää, otan osaa suruusi. Ihana leiska rakkaasta koirasta.

elinarsku kirjoitti...

voi ei! mä rupeen itkeen... otan osaa. mun koirakaveri poistui kohta vuosi sitten. ikävä on. haleja!!!!!

Veeruliiru kirjoitti...

Otan osaa suruusi... Nelijalkaiset ystävät jättävät aina ison aukon sydämeen poistuessaan. Olet tehnyt kauniin leiskan, kauniista muistosta!

Ninnu kirjoitti...

ÖköMökön skräppäystarvikevaihto alkaa :)

xing kirjoitti...

Todella kaunis sivu. Sydän ja siivet sopivat tähän paremmin kuin hyvin

pikkuhelistin kirjoitti...

Kiitos kaikille!

Anski kirjoitti...

Oi...
Tää sai haikeaksi.
Otan osaa :(
Tosi kaunis sivu, huomaa että on tehty rakkaudella.